- Mentäiskö meille? kuiskuttelee nainen vahvassa meikissä humalan sumentamana ja poskelleen jää räikeää huulipunaa.
- Katsottaisko jotain sänkyelämäämme piristävää elokuvaa, kysyy puoliso kotosalla.
Häntä ahdistaa ja hän lähtee kävelylle. Kauppojen ikkunoilla napapaitaisia minihameita ja löysiä miesten farkkuja. Muistuukin mieleen isän ja äidin ähellys iltamyöhään sekä veljien pornolehtikätkö oman patjan alla. Satikutia tuli itselle. Ei hyvää sanaa koskaan.
Hän vaeltelee pimeillä kujilla. Hän kulkee yksin puistoissa. Hän poikkeaa kulmapubissa. Hänet ajetaan ulos juuri ennen sulkemisaikaa. Hän on niin yksin tyhjenevillä kaupungin kaduilla, jonne hän jää viimeiseksi kulkijaksi.
Hän etsii ihmistä itselleen. Hän ei halua kiivetä perä edellä puuhun. Hän juttelisi vain. Hän kohtaisi mieluummin silmät, kuin alas valahtavat pöksyt.
Onko hän yliseksuaalisen kulttuurin kiusattu? Ovatko muut sen riivaamia tuntematta ihmisen lämmön ja läheisyyden itseisarvoa? Onko hän erilainen, vetäytyvä, epäeroottinen kohtalon oikku. Hän on niin yksinäinen, niinkuin muutkin sisimmässään.
Tällä jutulla osallistun Pakinaperjantain aiheeseen KIUSATTU.
Sitä voi olla kiusattuna, vaikka kaikki on selvää puoliso rinnalla. Onko tavoitteet liian korkealla, pitääkö saavuttaa yhä enemmän ja enemmän.
VastaaPoistaArleena, ihmisyyttä ei voi hankkimalla hankkia niin kuin seksikokemuksia.
VastaaPoistaLäheisyyden, kosketuksen kaipuu on vahva, syli, joka ei raasta, sanat, jotka hellivät.
VastaaPoistaSusuPetal, fyysinen kanssakäyminen jää toisinaan vain fyysisen tasolle, vaikka sisin itkisi olkapäätä, johon nojautua.
VastaaPoistaElämää on niin monenlaista. Ja monta tapaa elää.
VastaaPoistaNiinpä ja saa ollakin, Isopeikko, mutta mielestäni kulttuurissamme seksuaalisesta kanssakäymisestä on tullut yleinen arvo ohi varsinaisten ihmissuhteiden.
VastaaPoistaTämän minä ymmärrän ja olen Marjaisan kanssa samaa mieltä. Ihmisen kohtaaminen jää todella pinnalliseksi ja merkityksettömäksi fyysisellä tasolla. Juuri siitä syntyy kipu ja turhat huokaukset. Henkisellä tasolla kohdatessa seksuaalisuus on vain osa pari suhdetta ei päätarkoitus.
VastaaPoistaAikatherine ja muut, en väheksy seksuaalisuuden merkitystä, mutta pelkkä genitaalien kisailu on vain tuntoaistimus ja kiihotustila ahneuden peittämä aistinautinto. Rakkaus ei aina tarvitse fyysistä toteutumista, mutta parhaimmillaan rakastelu tapahtuu pitkin päivää katseissa, keskustelussa, kosketuksissa, yhteisessä olemisessä ja kaipaa huipennuksekseen yhteistä laukeamista. Rakastelu voi olla yhteisen rakkauden toteuttamista ja molemminpuolisen kaipauksen huipentuma. Tosirakkaudessa parit kärsivät jopa siitä että kehot eristävät sielulliseltä kosketukselta ja lähemmältä kontaktilta. Taivaallisissa olosuhteissa ruumis ei rajoita...
VastaaPoistaEn minäkään väheksy seksuaalista läheisyyttä, olen kaivannut sitä sielullista löytämättä sitä..se on monille miehille myrkkyä, tai sitten en ole valmis sellaiseen.
VastaaPoista