Bussissa oli tänään mainos: "Älköön teidän sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun." Tämä lempeäksi ehkä tarkoitettu lause on kaiketi annettu alunperin lohdutukseksi, koska levollisuutta pidetään hyvänä. Kuitenkin se kuulosti vaatimukselta, kun sen luin huutomerkkinä matkallani.: "teidän pitää uskoa, tai muuten käy huonosti" -sävyssä.
Entä jos sen muotoilisi näin: "Koska Jumala on ja voitte luottaa siihen kuten minäkin, olkoon sydämenne levollinen, älkääkä ottako paineita mistään." Kuten kedon kukkaset, kuten lapset.
Miksi suuret ajatelmat jonkun sanomina muodostuvat rajoittaviksi dogmeiksi, joiden mukaan armon ulkopuolelle suljetaan osa ihmiskuntaa jonkin ehdon, kuten uskomisen, takia. Onko Jumala muka hylännut luotunsa ja johtaisiko hän luomistyönsä ikuiseen kärsimykseen, antamalla Saatanan kiusoitella ja johtaa harhaan. Tällainen väite Jumalasta on aivan paradoksaalinen ja jokainen tutkikoon omaa uskoaan, onko sinne tunkeutunut tällaisia käsityskantoja.
Ei Jumala voi toimia ihmistä pahemmin, sehän oli silloin Saatana eikä Jumala. Kaikkien meidän käsitteistössämme sana Jumala edustaa jotain ihmistä parempaa ja oikeudentajuisempaa, Saatana taas jotain ihmistä pahempaa. Eipä siis vähätellä Jumalan arvoa.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOijoi jouduin poistamaan kommenttini, koska julkaisin sen ennenkuin luin :( siitä olisi saanut vääriä fiboja.
VastaaPoistaAjatuksia herättävä kirjoitus tämä.
OK, Valokki, mutta erilaiset fibat eivät haittaa.
VastaaPoistaeikös nämä käännökset ole usein vähän miten sattuu.. ja näin muodoimn myös tulkinnat..
VastaaPoistase mikä tuntuu hyvältä omassa sydämessä tai mielessä lienee paras ymmärrys..
olen lukenut paljon amerikan, espanjan ja n,e, blogeja.. raamatun lauseissa on eroja kielellisesti ja paljonkin..
ei kannata vääntää peisdtä turhasta vaan hakea ajatuksella sitäö oikeaa sanomaa, minusta sinun ehdotuksessi oli hieno--minähän olen uskis..